Nieve y dos abuelas..

..Ja repeämispisteessä oleva maha. Mentiin siis viikonlopuksi Cistiernaan Lalian ja Valenin vanhemmille. Lauantaina keskipäivällä lähettiin ajeleen ja saavuttiin Lalian vanhempien tykö. Siellä oliki jo kaikki sen siskot ja veljet ja niiden lapset vastassa.. Suoraan sanottuna oikeen ahisti ensin että päätin lähtä mukkaan, koska aiemmat kerrat ei oo ollu mittää herkkua kielen takia. Kukaan ei oo juuri yrittäny jutella mulle ja nii edelleen. Lalian äiti täytti siis 81 vuotta, jossa syy siihen että kaikki oli siellä. Syötiin kunnon jättilounas; Ensimmäisellä lautasella oli isoja katkarapuja ja espanjalaista paellaa, josta tuli heti kerralla maha niin täyteen että toinen ruoka-ateria meinas jo pelottaa. Seuraavaksi saatiin kahenlaista uunikallaa, joitten jälkeen olin oikeenki hyvillään että seuraava syötävä tullee olleen sitte jo jälkiruoka. Vaa höpöhöpö, kolmanneksi kannettiin pöytään jättimäinen astiallinen kalkkunaa ja jottain lihhaa! Olihan ne kaikki hyvvää, eikä viittis pistää ruokaa sivvuun muttaku nämä isoäidit ei oikeen ymmärrä jos sanoo "vähän vaan, kiitos". Hetken päästä syötiinki jo kakkua, hedelmiä ja keksejä.. Ihan pahhaa teki kyllä jo siinä vaiheessa, mutta olin silti melkeempä onnellinen koska ensimmäistä kertaa myös sukulaiset yritti puhua mulle enkuksi, ja pittää pöytäkeskustelua englanniksi. Hauskaa että multa kysellään ihan tosissaan, että "Näkyykö ilmastonmuutos suomessa, ja mikä on sinun kannanotto asiaan? Entä miten teillä tuotetaan energiaa?" Ööööööööh... Nii. Tullee erittäin tyhmä olo ku ei kaikkea ossaa varsinkaan siinä yhtäkkiä alkaa selittään enkuksi.
   Vähä myöhemmin lähettiin kävelylle lumisateeseen Lalian, sen siskojen, Irenen, ja sen serkkutytön kanssa. Yks Lalian siskoista, Marga käveli mun kans koko matkan ja jutteli niitä näitä. Olin iha tosissaan yllättyny koska viimeksi ku sen näin nii se ei puhunu mulle ihan mittään.. Noh se oli tosi ihana ja käveltiin keskellä peltoja ja "maalais"teitä niiden isän kesäpaikkaan. Ekaa kertaa (tietääkseni) näin HAIKAROITA (aiemmin kirjotin kurkia hups), nyt ymmärrän miten seki yks niistä pysty kantaan Dumbo-vauvan, tuommonen jätti kait kantais mutki!! Kesäpaikka oli tosi iso, ja ehottomasti haluan sinne vielä päästä viikonlopun viettoon kuha ilmat lämpenee! Löyty uima-allas, tennis&koripallokentät, koiria, omenapuita, leikkitelineet lapsille....
   Valen tuli hakemaan meidät sieltä ja mentiin tervehtiin sen vanhempia, jotka siis asuu samassa kylässä vaan 5 minnuutin kävelymatkan päässä Lalian vanhemmilta. Oikeestaan mun päätökseen lähteä tälläkertaa perheen mukkaan vaikutti seki, että suunnitelma oli mennä Valenin vanhemmille yöksi missä ei oo talo täynnä sukulaisia, ja joita oon nähny vaan kerran sillä viikolla ku tulin maahan. Ne otti mutki oikeen lämpimästi vastaan ja vaikkei yhteistä kieltä taas tietenkää ollu, nii nautin siellä olosta. Se on oikeesti kiva että mummuloissa saa sitä ruokaa ja se on HYVVÄÄ, mutta jotenki tosi noloa ku oot vieläki päivällisestä ihan ähkyssä, ja nenän etteen tullee taas kaks ruoka-ateriaa illallisella. Täällä se "kiitos vähän" toimi vielä huonommin, enkähämmää viittiny jättää syömättä. Nukkumaan meninki sitte jo vähä 11 jälestä, pointsit molemmille mummuille siitä että ne on ensimmäisiä jokka on syöttäny multa kirjaimellisesti tajun kankaalle :)

Kuva on tyhmän värinen joo, muttaku muute ei näkyny kui kivalta nuo vuoret näytti oikeesti :C

Sunnuntaina lähin aamupäivällä Margan, sen miehen ja lasten kanssa pikku junamatkalle luonnon "Disniländiin"! Istuskeltiin vaan muutama tunti ajelemassa, ja palattiin takas. Oli melko mahtavat maisemat ikkunoista täysin puhtaan luonnon keskellä, vähä väliä jonku pikku kylän läpi ajellen. Nähtiin pari bambia, kotkia, haukkoja, haikaroita. Oli tosi mukava vaan istuskella omissa ajatuksissa ja katella, mitä nyt välillä höpötellä jotaki ja vaipua taas ommiin ajatuksiin. Iltapäivällä syötiin vielä Valenin vanhemmilla ennen ku lähettiin ajeleen kotia. Koko matkan sato räntää ihan kunnolla, ja menin laskuissa sekasi montako lumiauraa ajeli vastaan mitä en ois täällä oottanu näkeväni :D Noh mutta viikonloppu oli yllättävän mukava siihen nähen mitä aiemmin on tämmöset perhekokoontumiset ollu..

Näin se on taas viikko alkanu tännää ihan mukavasti, toivottavasti jatkuis sammaa rattaa.. :)