Comes and goes

Tosiaan viimeviikon lauantaina Timo tuli tänne vieraileen viikoksi. Valen ja Lalia teki joka päivä kaikkesa sen etteen että mulla ois normaalia vähemmän hommaa täällä, ja keretään pyörimään yhessä mahollisimman paljo. Ne päätti antaa sen viikon täysin meille, (tietenki ihan perus päivähommat piti hoidella normaaliin tapaan) ja ne tosissaan ainaki yrittää ymmärtää mitä se on ku ei nää ketään kotoa pitkään aikaan ja sitte tulee vaan yks viikko, jonka jälkeen ollaan taas pitkän aikaa omillaan. Oon vieläki ihan ihmetyksissä kuin hyvä tuuri oikeesti kävi että tämä perhe osottautu tämmöseksi, alkuvaikeuksista huolimatta.

Viikko meni siis aikalailla kierrellessä ympäri La fresnedaa ja Oviedoa, shoppaillessa, hyviä ruokia maistellessa, päivisin lasten kanssa hengaillessa ja tietenki yhessäolosta nauttiessa. Jotenki ei ossaa erikseen päivistä kertoa oikee míttään nyt, pää on ihan jumissa ja yhtä mössöä kaikki. Lapset ihastu Timmoon täysillä ja Marcos oli ihan sääd tänään ku vein sitä kouluun enkä jaksanu nostella sitä samallailla ilmaan. Koko viikko oli ihanku ois nähny vaa hyvvää unta, ja ohi iha liian nopiasti.
      Perjantaina lähettiin illanviettoon Roxanan kanssa, ja alotteluiksi mentiin sidreriaan taas illalliselle. En muista paikan nimeä enkä oo käyny siellä ennen mutta oli ehkä maailman parasta mustekallaa! Muutenkaa ei oo ruuasta mittää pahhaa sanottavvaa, ja yhäki; sidra toimii. Tarkotuksena oli lähtä kuitenki baareista ihimisten aikoihin kottii ja nukkuu ettei menis koko lauantai ihan kotona völläämiseksi vaa niiku aina, ei menny ihan suunnitelmien mukkaan ja kotona oltiin vasta aamulla eikä lauantainakaan päästy liikkeelle ennen ku alkuillasta.
      Sunnuntaina lähettiin aamulla kauheella kiireellä että ehittiin seuraavaan bussiin ja voitais muutama tunti kierrellä toreja ja käydä lounaalla. Jätettiin Timon laukut bussiasemalle vaa ei taaskaan menny suunnitelmat aivan putkeen ku sillä iski joku ihan ihme huono olo. Lopulta oltiin loppuaika Roxanalla että se sai vähä levätä, ja Letyn kanssa käytiin hakemassa sen laukut bussiasemalta ku ei niissä oloissa ois itelläkkää tehny mieli mennä bussiin istumaan. Iltapäivällä soitettiin taksi ja Timo lähti. Täytyy sanua että jäi aika tosi tyhjä fiilis, vaan onneksi Lety ja Roxana repi mut niien matkaan kahville eikä tarttenu ihan yksin mököttää koko iltaa.

Nyt on vähä ajatukset vieläki sekasi, turhan hyvin ehti viikon aikana tottua siihe ettei huoneessa oo tillaa liikkua ja on koko aika joku kenen kanssa sekkoilla ja jutella iha suomeksi. Nyt on turhan hiljasta, turhan avara huone. Noh mutta pähkinänkuoressa oli huippuviikko, nyt taas perusnormaali arki jatkuu. :)

Kengistä lähti rusetit irti ni piti timantoida.