Nyt Valvotaan

Viime viikko meni melko nopiasti ohi, ja suhteellisen kivutomasti myös.. Mitä nyt torstaina ja perjantaina Marcos taas keksi että ruoka on pahaa, enpäs syökkään.. Ensin väännettiin vähä itkua ja ku se ei tehonnu nii tuli maha kippeeksi, Roxana ehotti kysymään haluaako se syyä nakkeja ja jos haluaa nii ruoka ensin. Tottakai pojalla piristy olot heti ja ruoka meni alas ilman mittään ongelmia! Perjantaina oli sitte vähä haastavampaa ja mököttää ja huutaa piti lähemmäs tunnin verran. Lopulta poika oli taas ku pikku enkeli vaikkei ruoka siltikkää meinannu maistua.
Illalla (perjantaina) treffasin Roxanan kans bussipysäkillä mistä sillä alko ajotunti, menin kyytiin että päästään molemmat samalla kertaa Oviedoon. Oli kyllä kummallista istua ajokouluauton kyydissä, etenki ku opettaja kälättää kauhiaa tahtia ja huitoo ja heiluu PALJON. Ajon jälkeen pyörittiin jonku aikaa keskustassa ja mentiin Roxanan asunnolle. Siellä istuskeltiin, juteltiin, syötiin ja tissuteltiin kooookooooo yö. Aika lensi ko siivillä ennen ku huomattiin että kello on jo lähemmäs 7 aamulla, ja painuttiin nukkumaan.

Kuten fiksuimmat arvata saattaa nii unta riitti lauantaina iltapäivään asti. Rauhassa syötiin 'aamupalaa' ja herräiltiin. Vasta alkuillasta lähettiin taas liikenteeseen ja käytiin tekkeen Roxanalle hankintoja jättishoppailukeskuksesta, ja ite löysin synttärilahjan yhelle ihanalle :) Jäin taas yöksi roxanalle ja yöllä se sai jonku ihme virtapiikin, ja leipas omenarusinapiirakan, kakun, ja pasteijoita.. Syötiin vielä niitä "illalliseksi" aamuyöllä ja sängyn kutsu kantautu korviin vasta 8 jälkeen tälläkertaa.

Sunnuntaina mentiin tosiaan vaan täysin sunnuntaivölläilykaavalla ja ennen ku mulla piti hypätä viimeseen bussiin niin käytiin kahvilassa juomassa jonkunäköset hot chocolate juomat, mikä oli nimensä mukkaa aikalailla vaan sulatettua suklaata. Syötiin myös semmosia...minkä nimiä en nyt muista mutta hyviä oli ja kuvista näkkyy. Tarjoilijat toi myös lämmitettyjä kastanjoita joita maistoin ekkaa kertaa ja nammnamm! Bussimatkalla oli vähä jännää ku tulin ekkaa kertaa yksin Oviedosta, eri bussiyhtiön bussilla ku mitä on kulettu, ihan eri reittejä,  pimeässä vesisatteessa. Lopulta mietin että nyt ei voia olla enää kaukana kotoa, nousin ylös että jään pois seuraavalla pysäkillä ja yllätykseksi se oliki pysäkki just kotia vastapäätä.. :)

Loppuun vielä muutamiä kuvia..
Ps. Hyvvää isäinpäivää isi, päivän myöhässä mutta ei varmaan niin myöhässä ku mitä mun lähettämä posti tullee.. <3

Photosuuttia turtlesien kanssa

Kaiutinviritelmä